Ruskoharmoyökkönen – Xestia tecta
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Siipiväli 32–40 mm. Etusiivet punaruskeat; tyvisarake, etureuna ja ulkosarake enemmän tai vähemmän vaaleanharmaa- ja okrakehnäiset. Poikkiviirut yksinkertaiset, hampaalliset. Keilatäplä, jos olemassa, pitkänomainen, juomumainen, harmaa, tumman punaruskeareunainen. Rengas- ja munuaistäplä pienet, harmaat tai okrat tumman punaruskealla pohjalla. Aaltoviiru epäselvä. Ulkoreunassa rivi ruskeita poikkijuovia. Takasiivet vaaleanruskeat; ripset roosat.
Koiraan uncus rombimainen. Pollex tyvestä leveä. Vesicassa pienien piikkien lisäksi yksi melko suuri oka.
Havainnot Suomesta
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Suomesta yhteensä havaintoa ?
ruutua
Havaintojen lkm
- Yhteensä ruutua
Tietokortti
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Xestia tecta
Auktorit
(Hübner, 1808)
Yleiskieliset nimet
- ruskoharmoyökkönen (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.63109
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
- Vakiintunut
- Harvinainen
Hallinnolliset lajitiedot
Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3b Keskiboreaalinen, Pohjois-Karjala–Kainuu ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4a Pohjoisboreaalinen, Koillismaa ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4b Pohjoisboreaalinen, Perä-Pohjola ?
Uhanalaisuus Suomessa
- 2019 NT – Silmälläpidettävät
- 2010 NT – Silmälläpidettävät
Asiantuntijat
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
- MVL.232
- Yökköset
- Suurperhoset
Taksonin tiedot koneluettavassa muodossa