Sysiharmoyökkönen – Xestia atrata
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Siipiväli 36-42 mm. Etusiivet leveät, tasaisen kellertävänruskeat–mustanruskeat, joskus vaaleasirotteiset; kuviot mustat, epäselvät. Poikkiviirut vahvahampaiset, keskisarakkeen molemmilta puolilta vaaleareunaiset, joskus katkeilleet juomuiksi tai pilkuiksi. Rengas- ja munuaistäplä mustahkot, vaalean kehnän täyttämät. Ulkoreuna tumma; ripsien tyvellä keltaisia pilkkuja. Takasiivet harmahtavanruskeat; keskitäplä tummempi; ulkoreunassa musta juova; ripset kellertävät, jakoviiru tummempi.
Koiraan uncus rombimainen. Hakanen kolmiomainen. Vesicassa 2 kitinisoitunutta, piikkistä kaistaletta.
Havainnot Suomesta
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Suomesta yhteensä havaintoa ?
ruutua
Havaintojen lkm
- Yhteensä ruutua
Tietokortti
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Xestia atrata
Auktorit
(Morrison, 1874)
Yleiskieliset nimet
- sysiharmoyökkönen (suomi)
- Haralds fjällfly (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.63107
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
- Vakiintunut
- Hyvin harvinainen
Hallinnolliset lajitiedot
Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521) ? Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo ? Metsänkäyttöilmoitusten automaattimenettelyssä käytettävä lajiluettelo (MKI-OHKE 2023) ? VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
Uhanalaisuus Suomessa
- 2019 EN – Erittäin uhanalaiset
- 2010 EN – Erittäin uhanalaiset
- 2000 DD – Puutteellisesti tunnetut
Asiantuntijat
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Yökköset
- Suurperhoset
Taksonin tiedot koneluettavassa muodossa
Alemmat taksonit