Liuskepaljakkayökkönen Xestia lyngei

Yleiskuvaus

Siipiväli 23–29 mm. Etusiivet tumman teräksenharmaat, kuviot epäselvät. Poikkiviirut koiraalla mustahkot, heikosti vaaleavarjoiset, sisempi aaltoileva, ulompi kuutavahampainen. Rengas- ja munuaistäplä häipyvät, vaaleat. Ulkoreunassa rivi mustahkoja täpliä. Naaraan siivet pitkänomaisemmat ja usein yksivärisemmät, mutta rengas- ja munuaistäplä voivat olla selvät, valkeahkot. Ripset yksiväriset. Takasiivet vaaleanharmaat, etuosasta valkeahkot; keskitäplä mustahko; ripset valkeat.

Toukka oliivinruskea tai vaalean harmaanruskea, sivuilta tummanoroinen; selkä- ja sivuselkäjuova selvät, valkeat, sivuselkäjuova ylhäältä mustien, kiilamaisten täplien reunustama; sivujuova häipyvä, vaaleanpunertava. Sukaset pitkät, niiden tyvi ilman nystyrää takaruumiin jaokkeissa. Päässä ruskehtava tai harmahtava otsa ja juovat; rintajalkojen lonkat vaaleammat.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Xestia lyngei
Auktorit
(Rebel, 1923)
Yleiskieliset nimet
  • liuskepaljakkayökkönen (suomi)
  • fjällhedfly (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.63087
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Hyvin harvinainen
Hallinnolliset lajitiedot
  • Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521) ?
  • VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 EN – Erittäin uhanalaiset
  • 2010 VU – Vaarantuneet
  • 2000 NT – Silmälläpidettävät
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Yökköset
  • Suurperhoset