Neulaspikkumittari Eupithecia tantillaria

Yleiskuvaus

Siipiväli 16–20 mm. Takaruumiin 2. jaokkeessa mustanruskea vyö, sivut mustansekaiset.

Etusiivet hyvin vaalean harmahtavanokrat, niissä epäselviä, kaarevia harmaanruskeita poikkijuovia. Poikkiviirut mustanharmaat, etureunassa vahvemmat; sisempi taittuu keskisarassa tyveenpäin. Keskisarakkeen sisäosassa yksi, ulko-osassa useita mustia nuolitäpliä. Keskivarjo kaksinkertainen. Keskipilkku vahva, ovaali, musta. Aaltoviiru valkeahko, vahvimmillaan keskellä ja takakulmassa, sen reunat mustanharmaavarjoiset. Takasiivet valkeahkot; sisempi ja ulompi poikkiviiru, ulkosarakkeen sisäosan reuna sekä keskipilkku melko tumman harmaat.

Muna pullean ovaali, kohtalaisen litistynyt. Pinta melko kiiltävä, siinä filigraanimainen verkkokuvio, joka muodostuu hienoista, matalista, 5- tai 6-sormisista kuopista. Mikropyyliruusukkeessa viisi lehteä. Väri aluksi valkea, pian vaaleankeltainen, sitten sameanoranssi.

Toukka kohtalaisen solakka, 14–17 mm, vaalean kellanruskea, harvoin vihreä; selkäjuova leveä, tumman kastanjanruskea, usein hienosti kellertäväreunainen; sivuselkäjuova hyvin hieno, tumman kastanjanruskea, se on joka jaokkeessa alapuolelta samanvärisen, juovamaisen laikun reunustama. Sivujuova valkeahko; vatsa tummanruskea. Joskus esiintyy tummentuneita tai lähes kuviottomia yksilöitä.

Kotelo keskikokoinen, melko solakka, 6–7 mm, meripihkankeltainen, selkä ja peräpää kellertävänruskeapeitteiset. Keski- ja takaruumiin sivuselässä mustahko pitkittäisjuova, samoin siipiaiheen takareunassa. Olkalaikut tummat, usein myös pronotum ja silmät. Pistekuopat puuttuvat metanotumista. Dorsaaliura melko kapea ja matala, sen takareunassa pieniä hampaita, jotka voivat lähes puuttua. Sivuviillos pieni, matala. Jaokkeen A10 vatsapuolen frontolateraaliset kohoumat verrattain selvät. Kremaster selkäpuolelta katsottuna enimmäkseen kolmiomainen, suippo, toisinaan yhtä pitkä kuin tyvensä leveys, poikkiryppyinen. Se on dorsoventraalisesti kohtalaisen litistynyt, sivulta katsottuna kiilamainen, vatsapuolelta katsottuna tyvestä usein syvennyt. Sukaset lyhyemmät kuin kremasterin pituus, D2:t pitemmät ja paksummat kuin muut. D1:t lähtevät kremasterin keskikohdasta tai hiukan sen etupuolelta, Sd1:t D1:ien ja L1:ien puolivälistä tai hiukan lähempää L1:iä, L1:t lähempänä D2:ia kuin Sd1:iä.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Eupithecia tantillaria
Auktorit
Boisduval, 1840
Yleiskieliset nimet
  • neulaspikkumittari (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.62066
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Yleinen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Mittarit
  • Suurperhoset