Pihlajamittari – Venusia cambrica
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet

Yleiskuvaus
Siipiväli 23–28 mm. Koiraan tuntosarvet kaksoiskampahampaiset, kärjestä yksinkertaiset.
Etusiivet valkeahkot, tumman harmaanruskeasirotteiset, harmaanruskeapoikkijuovaiset. Keskisarakkeen reunat mustahkomerkkiset, ulompi jonkin verran mutkainen, sen ulkopuolella lyhyet, mustahkot juovat suonien kohdalla, varsinkin V:n muotoinen kuvio keskellä. Keskipilkku hyvin pieni, mustahko. Takasiivet valkeahkot, niiden ulkopuoliskossa harmaat poikkijuovat. Molempien siipiparien ulkoreunassa rivi mustahkoja viivanpätkiä.
Muna himmeä, yläpinta nahanruskea, sivut kellanvihreät.
Toukka 20–22 mm, vaalean kellertävänvihreä, epäsäännöllisen punertavanpurppuralaikkuinen, varsinkin jaloista ja niiden yläpuolelta; selkäjuova vaaleankeltainen; sivujuova kellertävä. Pää vaaleanruskea.
Kotelo 8–9 mm, ruskea, kohtalaisen kiiltävä. Sivuviillos heikko. Dorsaaliura leveä, keskimmäinen kaudaaliulkonema selvästi muita vahvempi. Peräsauman seinämät poikkiuurteiset. Kremaster selkäpuolelta katsottuna terävän kolmikulmainen; D2:t pitemmät ja ohuemmat kuin jalavamittarilla (V. blomeri), muut koukut ohuet.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- pihlajamittari (suomi)
- 2019
- 2010
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Mittarit
- Suurperhoset