Lumimittari – Operophtera fagata

♂: Siipiväli 30–34 mm. Etusiivet hyvin vaalean okranharmaat, vaalean harmaanruskeakehnäiset, heikosti harmaanruskeapoikkijuovaiset, sisempi ja ulompi poikkiviiru ja keskivarjo selvimmät; tyvisarake ja keskisarakkeen ulko-osa hiukan pohjaa tummemmat. Ulompi poikkiviiru päättyy siiven takareunaan viistosti tyveä kohti ja on sillä kohtaa mustahko. Suonet joskus osittain tummemmat. Takasiivet valkeahkot; kaarijuova häipyvä, harmaa.

♀: Ruumiin pituus 8–9 mm. Etusiiven pituus 5–6 mm, n. 3/4 takaruumiin pituudesta. Takasiipien etureuna pitempi kuin takareuna, etusiivet pitemmät kuin takasiivet. Siivet harmaat, valkeahkonsekaiset, etusiivissä leveä, mustanruskea, mustahkoreunainen poikkivyö, takasiivissä harmaa poikkivyö.

Muna 0,72 x 0,44 mm, pitkänomaisen ovaali, yläpää poikkipäinen, pinta kuten hallamittarilla (O. brumata). Kuoppien reunat jyrkästi kohonneet, verkkokuvio levenee siirtymäkohdassa yläreunan yli muuttuen sitten uudelleen säännölliseksi ja jatkuu mikropyyliin aina kapenevina, samankeskisinä ympyröinä. Sivupintojen verkkokuvio on joskus pitkänomainen. Mikropyyli kuten hallamittarilla, hieman syventynyt. Munan litteä pää hieman kovera. Väri aluksi vaaleanvihreä, heikosti kellansävyinen, myöhemmin vaalean punertavankeltainen.

Toukka 18–21 mm, vaalean kellertävänvihreä; selkäjuova tummempi; sivuselkäjuova valkeahko, leveämpi kuin hallamittarilla; sivujuova valkeahko. Hengitysaukot mustat. Pää ja rintajalat mustat.

Kotelo keskimäärin hiukan suurempi kuin hallamittarin oma, tumman punertavanruskea. Dorsaaliura heikompi, kaudaaliulkonemat matalammat, vain aaltoilevat. Kremaster selkäpuolelta katsottuna puolisuunnikasmainen, muodostaa vain lyhyen varren, jonka päässä verrattain pitkät D2:t, terävät, tylppäkulmaisesti erkanevat.