Harmoraanumittari – Epirrhoe alternata
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 21–25 mm. Etusiivet valkeat, osittain okransävyiset; tyvi- ja keskisarake sekä ulkosarakkeen etuosa tumman ruskeanharmaat, tummapoikkijuovaiset; tyvisarakkeen reuna hiukan kaareva, keskisarakkeen ulkoreuna mustahkotäpläinen, sen keskellä tylppä kulma ulospäin. Sisempi poikkivyö harmaavarjoinen, ulompi melko leveä, molempien keskellä heikko, tumma poikkijuova. Keskitäplä musta. Ulkosarake keskeltä kapeampi, sen sisäreuna hampaallinen, sen takapuolisko etupuoliskoa vaaleampi ja harmaampi; aaltoviiru valkea. Takasiivet valkeat; tyvikolmannes harmaakehnäinen; siiven keskellä kolme harmaata poikkijuovaa, kolmas tummempitäpläinen, keskikohdan etupuolelta häipyvä, niiden ulkopuolella ulomman poikkivyön keskellä harmaa poikkijuova; keskipilkku mustahko, sijaitsee sisimmän poikkijuovan tyvipuolella; ulkosarake harmaa, siinä valkea aaltoviiru. Molempien siipiparien ulkoreunajuova musta, suonien kohdalta katkonainen; ripset ruskeanharmaa- ja vaaleanharmaatäpläiset.
Muna ovaali, keltainen.
Toukka 21–24 mm, ruskea, kirjava; selkäjuova keskiruumiissa ja jaokkeissa A6–A9 tumma, jaokkeiden A1–A5 selässä nuolenpään muotoiset tummat merkit, jotka ovat sisäpuolelta valkeahkoreunaiset; sivuselkä-, lisäsivu- ja sivujuova okranvalkeahkot, katkonaiset.
Kotelo 8,5–10 mm, tumman punaruskea. Dorsaaliura heikosti tummareunainen, keskiosassa n. 7 lähes samankokoista, matalaa kaudaaliulkonemaa. Kremaster selkäpuolelta katsottuna selvästi lyuhyempi kuin tyvensä leveys, sivut kaarevat, sivulta katsottuna leveän kiilamainen. Sukaset D2 verrattain paksut, tyvestä lähekkäin, sitten erkanevat, eivät varrelliset. L1:t pienet.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- harmoraanumittari (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Marko Mutanen
- MVL.232
- Perhoset
- MVL.184
- MVL.237