Pikkuliuskamittari Pterapherapteryx sexalata

Yleiskuvaus

Siipiväli 18–23 mm. Etusiivet valkeahkon harmaanruskeat tai valkeahkot, okrapoikkijuovaiset. Tyvi-, keski- ja ulkosarake harmaanruskeat, keskisarake kulmikkaan kaareva, etureunassa tummempi. Keskipilkku musta. Aaltoviiru valkea, selvä, vahvan ja säännöllisen hampaallinen. Takasiivet harmaat; keskipilkku tummempi.

Toukka 24–26 mm, ryppyinen, vihreä; selkä- ja sivuselkäjuova valkeahkot, epäselvät. Paraproktit pitkät, roosakärkiset. Päälaki syvälovinen.

Kotelo vanttera, 8–9 mm, tumman punertavanruskea, siipiaiheet vihertävät. Sivuviillos lyhyt, leveä. Dorsaaliura syvä, tummareunainen, etu- ja takareunassa ulkonemia. Kremaster selkäpuolelta katsottuna tyvipuoliskosta lähes tasalevyinen, sen sivuilla vahva hammas. Kärkipuolisko suippenee keskipituiseksi haarukaksi, jonka kärjet taipuneet vastakkaisiin suuntiin. L1 koukkumainen, lähtee kremasterin 2/3 kohdalta. Kremaster tyvestä ± ryppyinen.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Pterapherapteryx sexalata
Auktorit
(Retzius, 1783)
Yleiskieliset nimet
  • pikkuliuskamittari (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.61797
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Yleinen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Mittarit
  • Suurperhoset