Täplätuomimittari – Lomographa bimaculata

Siipiväli 22–28 mm. Pää valkea, otsa harmaanruskea.

Etusiipien pohjaväri valkea, silkinkiiltoinen. Poikkiviirut häipyvät, aaltoilevat, mutkaiset, harmaanruskeapilkkuiset, muodostavat etureunassa pienet, mustanruskeat täplät. Keskipilkku epäselvä, mustahko. Ulkosarakkeessa harmaata kehnää. Takasiivet kuten etusiivet, mutta sisempi poikkiviiru puuttuu; etureunassa ei täplää; ulkosarake ei kehnäinen. Molempien siipiparien ulkoreunajuova ruskea, yhtenäinen.

Muna pyöreä, vahvasti litistynyt, valkeahko.

Toukka 24–27 mm, melko vanttera, sileä, liereä. Ruumis tumman sametinvihreä, jaokkeiden välit keltaiset; selässä rivi epäsäännöllisesti rombimaisia, purppuroita täpliä; sivujuova hyvin hieno, keltainen. Hengitysaukot mustat. Vatsa valkeahkonvihreä. Pää kellertävänvihreä, purppurasirotteinen.

Kotelo pienehkö, melko vanttera, punertavanruskea, melko kiiltävä. Känsä keskiruumiin hengitysaukon takana verrattain kapea, keskipituinen, tumma, edestä karvainen. Sivuviillos vain heikosti kehittynyt. Dorsaaliura syvä, tummareunainen, sen takareuna karvainen ja siinä 8–10 säännöllistä kaudaaliulkonemaa. Kremaster lyhyt, leveä, pyöristynyt, selkäpuolelta katsottuna lähes puoliympyrän muotoinen, sivulta katsottuna tuskin litistynyt, leveän kiilamainen. Tyvikyttyrät melko selvät, poikittaisesti asettuneet, niiden väli ja kremasterin keskiosa syvenneet. Sen pinta vain kohtalaisen pintarakenteinen, selkäpuolelta tyvestä hiukan pitkittäisuurteinen. Sukaset Sd1, D1 ja L1 verrattain lyhyet. Sd1:t lähtevät kremasterin tyvestä, D1:t suunnilleen sen keskikohdasta, L1:t läheltä D2:ia. Nämä ovat paksut ja suunnilleen kremasterin pituiset tai hiukan sitä pitemmät, melko suorat, vain kärjestä toisistaan poispäin taipuneet.