Vaihtelevasoukkokääriäinen – Epinotia solandriana

Siipiväli 17–22 mm. Pää ja keskiruumis etusiipien pohjan väriset, takaruumis harmaa.

Koiraan etusiipien kostaalitaite ulottuu 1/3 kohdalle. Etusiipien etureuna kaareva; ulkoreuna jonkin verran viisto. Vaihteleva väreiltään ja kuvioiltaan. Tyyppimuodon (ei yleisin) etusiivet valkeahkonruskeat tai valkeahkonharmaat; takareunassa suuri, pitkänomainen, tummanruskea laikku, joka alkaa jonkin matkaa siiven tyvestä ja ulottuu takakulmaan. Muilla muodoilla pohjaväri vaihtelee: kellanruskea, punaruskea, tummanruskea, harmaanruskea tai vihertävänharmaa. Hiukan keskikohdan ulkopuolella suuri, kolmikulmainen dorsaalilaikku, joka voi olla valkea (jolloin pohjaväri useimmiten kellanruskea), harmahtava, kellertävä tai suunnilleen pohjan värinen, mutta hiukan vaaleampi ja usein tummariipusteinen. Laikku on etureunastaan melko teräväkärkinen; joskus se jatkuu melko kapeana vyönä etureunaan; sen sisäreuna viistompi kuin pilkkasoukkokääriäisellä (E. brunnichana). Tyvisarake usein tummareunainen, selvimmin takareunassa, ja siinä tapauksessa ulospäin taittunut. Keskivyö tavallisesti selvä, ruskea – mustanruskea, etu- ja takareunassa hyvin kapea. Ulkoreunan keskellä tavallisesti tummahko, kapea laikku. Ripset tummanruskeat tai tummanharmaat, takakulmassa jonkin verran vaaleammat, usein myös ulkoreunan keskellä, niissä tyven lähellä hieno, tumman jakoviiru ja heikompi keskellä. Takasiivet vaaleanharmaat – harmaat, kärjestä hiukan tummemmat; ripset kermanvalkeat, niissä harmaat jakoviirut tyven ja kärjen lähellä.

Toukka sameanharmaa – vihertävänharmaa; nystyrät harmaat tai tummanharmaat, kiiltävät, kohtalaisen suuret. Pää kellertävänruskea, vaihtelevasti tummanruskeakuvioinen, pistesilmien alue ja takakulmat mustahkot; niskakilpi vaalean kellertävänruskea – tummanruskea, sivuilta ja takaa yleensä tummempi, keskisauma valkeahko; peräkilpi vaalean kellertävänruskea, huomaamaton; peräkampa heikosti kehittynyt ja pieni, tai puuttuu; rintajalat tummanruskeat tai mustat.

Kotelo 9,0–9,5 mm, punaruskea. Pintarakenne kohtalaisen hieno – kohtalaisen karkea. Otsa leveä, siinä heikot sivureunukset dorsaalisesti, sen yksikärkinen uloke melko tylppä. Keskijalat ja leukarihmat rajakkain. Jaokkeen A2 tyvirivin piikit suuret ja terävät. Kremasterissa 2–3 kaudaalisukasta; siinä ei kahta liuskaa selkäpuolella, se on sivulta melko pyöristynyt; sen vatsapuolella hampaita.