Pajununnakääriäinen – Hedya salicella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 18–24 mm. Pää ja keskiruumis valkeat, tummanharmaatäpläiset, keskiruumiin takaosan suomutupsu ruskea; takaruumis ruskeanharmaa.
Etusiivet ruskeat, mustatäpläiset, niissä joitakin suurempia, siniharmaita täpliä ja siniharmaa juova ulkoreunassa. Tyvisarake ja takareuna leveälti valkeahkot; takareunassa siiven tyvellä mustia täpliä; takareuna joskus harmaavarjoinen, siinä joitakin tummia riipusteita. Ripset tummanharmaat, tummempitäpläiset, niissä hieno, musta tyviviiru. Takasiivet tummahkon ruskehtavanharmaat, ulkoreunasta hiukan tummemmat; ripset valkeat, niissä tummanruskea jakoviiru.
Toukka samean punertavanruskea; nystyrät mustat, selvät. Pää, niskakilpi ja rintajalat tummanruskeat – mustat, niskakilpi edestä vaaleampi; peräkilpi suuri, pyöreä, tummanruskea – musta.
Kotelo 11–15 mm, tumman punaruskea. Pintarakenne kohtalaisen hieno – kohtalaisen karkea. Siipisuonet selvät. Otsassa 1 pari sukasia. Jaokkeiden A2 ja A3 tyvien lähellä olevat uurteet eivät keskeltä silloittuneet. A2:n tyvirivin piikit verrattain suuret ja suipot. Jaokkeiden A4–A5 tyvirivissä 4–5 piikkiä D1-sukasten välissä. A10:n selkäpuolella ei piikkejä. Kremaster dorsoventraalisesti kohtalaisen litistynyt, selkäpuolelta katsottuna taaksepäin tuskin kartiomainen, joskus jopa leventynyt, ilman piikkejä, hampaita tai läppiä (joskus hiukan liuskainen).
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- pajununnakääriäinen (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset