Tuominunnakääriäinen Hedya dimidiana

Yleiskuvaus

Siipiväli 18–23 mm. Pää ja keskiruumis harmaanruskeat, otsa ja huulirihmat kellertävämmät; takaruumis vaaleahkon ruskehtavanharmaa.

Etusiivet tumman harmaanruskeat – ruskeanharmaat, niissä siniharmaita poikkijuovia ja mustahkoa riipustusta. Ulompi tyvipoikkivyö ja keskivyö tummanruskeat. Etureunassa keskikohdan ja kärjen välissä suuri, kolmikulmainen, valkea laikku. Ripset ruskeanharmaat, tummempitäpläiset, tyviviiru musta. Takasiivet tummahkon ruskehtavanharmaat; ripset ruskehtavanvalkeat, kärjessä tummemmat, niissä ruskea jakoviiru.

Toukka vaaleanharmaa; nystyrät mustat. Pää ja niskakilpi mustat; peräkilpi ruskehtava.

Kotelo 9–11,5 mm, musta. Siipisuonet vahvasti ulkonevat. Otsa ja mesonotum verrattain kiiltävät, selvästi poikkiryppyiset. Otsassa 2 paria sukasia. Jaokkeiden A2 ja A3 tyvien lähellä olevat uurteet eivät keskeltä silloittuneet. Jaokkeen A2 tyvirivi piikkejä puuttuu tai se on tuskin havaittava. Jaokkeiden A4–A5 tyvirivissä 7–9 piikkiä D1-sukasten välissä. A10:n selkäpuolella ei piikkejä. Kremaster hyvin kehittynyt, takaa poikkipäinen.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Hedya dimidiana
Auktorit
(Clerck, 1759)
Yleiskieliset nimet
  • tuominunnakääriäinen (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.60271
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Yleinen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • MVL.232
  • Perhoset
  • Pikkuperhoset