Piharullakääriäinen – Pandemis cerasana
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 16–24 mm. Naaras on hiukan suurempi kuin koiras. Pää ja keskiruumis etusiipien pohjan väriset; takaruumis harmaanruskehtava.
Etusiivet vaalean okrankeltaiset – ruskehtavat, niissä joskus tummempi verkkokuvio. Tyvisarake tavallisesti hiukan pohjaa tummempi, sen ulkoreuna ei viisto. Keskivyö hieman pohjaa tummempi, kapenee kohti etu- ja takareunaa; sen reunat tummat, sisemmän keskellä heikko taipuma sisäänpäin. Kostaalilaikku selvä, takaa pyöreä. Ripset hiukan pohjaa tummemmat. Joskus keskivyö osittain mustanruskeatäytteinen ja sen kuten myös tyvisarakkeen reunoissa mustaruskeat juovat. Lisäksi siiven etupuolisko tyvisarakkeen ja keskivyön välissä enemmän tai vähemmän mustanruskeakehnäinen. Ripset siipeä tummemmat, tyvestä hienosti vaaleammat. Takasiivet ruskehtavanharmaat; ripset vaaleammat – valkeahkot, niissä vahva, tumma jakoviiru.
Toukka n. 20 mm, vaaleanvihreä tai ruskeanvihreä; selkäjuova tummempi. Nystyrät kellanvihreät. Pää ja niskakilpi vihreät, päässä usein ruskeita täpliä, niskakilven takareuna musta. Peräkampa kellertävä, siinä 6–8 piikkiä.
Kotelo 11–15 mm, vaaleanruskea – ruskehtavanmusta, selkäpuolelta tummempi. Jaokkeessa A2 paitsi tyvirivi, myös kaudaalirivi piikkejä. Takaruumiin keskimmäisten jaokkeiden kaudaalirivin piikit selvästi pienemmät ja tiheämmässä kuin tyvirivin piikit. Kremaster leveyttään pitempi.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- piharullakääriäinen (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset