Heisitalvikääriäinen – Acleris schalleriana

Siipiväli 15–20 mm. Muunteleva laji. Pää ja keskiruumis etusiipien pohjan väriset.

Etusiivet valkeahkot, okrat, harmaanruskeat tai punertavanruskeat, joskus tummempiriipusteiset. Tyvisarakkeen ulkoreunan kohdalla taipunut rivi pieniä suomutupsuja, joista siipitaitteessa oleva tavallisesti melko suuri; keskivyön sisäreunan kohdalla rivi pieniä suomutupsuja, joista keskilinjalla oleva suurempi; ulkosarakkeessa vielä joitakin rivejä; suomutupsut ainakin osittain tummanruskeita tai mustahkoja. Tyvisarakkeen ulkoreuna joskus takareunassa tummempi. Etureunassa tumman punaruskea tai mustahko, kolmikulmainen laikku, joka ulottuu lähes siiven kärkeen, sen sisäreuna joskus valkeahko. Takasiivet harmaat; ripset vaaleammat, niissä vahva jakoviiru.

Toukka vaaleanvihreä tai kellertävänvihreä, selkä tummempi; nystyrät ruumiin väriset. Pää ruskehtavankeltainen tai ruskehtavanvihreä; niskakilpi samanvärinen tai kiiltävänvihreä, takakulmissa mustahkonruskeat kuviot; peräkilpi vihreä, ruskeakuvioinen; peräkampa kellertävä. Rintajalat vaalean vihertävänruskeat.

Kotelo 7,5–9 mm, sameanruskea, pintarakenne sangen hieno, pää ja keskiruumis paikoin ryppyiset, sukaset pienet. Pää pyöristynyt; otsa verrattain vahvasti kupumainen tuntosarvien tyvien välissä vatsapuolelta katsottuna. Koiraan tuntosarvet eivät ulotu takajalkojen kärkiosan tyveen, naaraan eivät ylitä tai hiukan ylittävät keskijalat. Siipisuonet tuskin havaittavat. Etujalat keskilonkkien kanssa rajakkain suunnilleen yhtä pitkän matkan kuin keskijalat. Jaokkeen A2 kaudaalirivissä 11–16 tavallisesti terävää piikkiä D2-sukasten välissä. Kremaster korkeintaan heikosti poikkiharjanteinen takaa katsottuna, sen kulmat pidentyneet teräviksi hampaiksi.