Keisolattakoi Depressaria daucella

Yleiskuvaus

Siipiväli 21–26 mm. Huulirihmojen kärkijaokkeessa kaksi mustahkoa vyötä. Keskiruumis etusiipien värinen. Etusiivet vaaleanruskeat, jonkin verran valkeahkokehnäiset, joskus hiukan punertavansävyiset. Suonet silmiinpistävät, tumman harmaanruskeat. Diskaalitäplät tummat, niiden välissä joskus vaalea juova. Ulompi poikkiviiru häipyvä, vaalea, muodostaa hyvin terävän kulman ulospäin. Takasiivet valkeahkon harmaanruskeat, kärjestä tummemmat.

Toukka –26 mm, tumman sinertävänharmaa tai tummanvihreä; sivujuova voimakkaan keltainen; vatsapuolella kolme tummanvihreää juovaa. Nystyrät suuret, mustat, leveälti vaaleareunaiset. Pää musta; niskakilpi musta, keskellä okrankeltainen jakoviiru tai keltainen, sivuilla musta täplä, keskellä valkea jakoviiru; peräkilpi keltainen, mustatäpläinen; käsnäjalat ja raajat vaaleanvihreät.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Depressaria daucella
Auktorit
(Denis & Schiffermüller, 1775)
Yleiskieliset nimet
  • keisolattakoi (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.59307
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Yleinen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Pikkuperhoset