Kärsämölattakoi – Depressaria olerella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 20–24 mm. Pää ruskehtava, naama valkeahko. Tuntosarvien jaokkeet tasavälein vaaleat ja tummat. Huulirihmojen kärkijaoke mustahko, kärki valkeahko. Keskiruumis etusiipien värinen, joskus hieman vaalempi, sen takaosassa kolme valkeaa täplää, joiden väli musta. Etusiivet okranruskeat, usein hiukan punertavansävyiset, valkeahkokehnäiset; suonet varsinkin keskisarakkeen ulko-osassa tumman harmaanruskeat. Keskisarassa keskikohdan sisäpuolella viisto, tumman harmaanruskea juova. Ulompi diskaalitäplä valkea, tummareunainen. Ulompi poikkiviiru häipyvä, vaalea, muodostaa terävän kulman ulospäin. Takasiivet valkeahkonharmaat.
Toukka melko tumman vihreä; selkäjuova tummempi; sivuselkäjuovat häipyvät, punertavanruskeat. Pää ruskea tai musta, joskus edestä ruskea, takaa musta; niskakilpi kyljistään tai kokonaan musta.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- kärsämölattakoi (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset