Karhunputkilattakoi – Agonopterix angelicella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet

Yleiskuvaus
Siipiväli 15–21 mm. Melko vaihteleva laji. Pää, huulirihmat ja keskiruumis vaalean okrankeltaiset. Huulirihmojen keskijaoke ulkoa ruskehtava; kärkijaokkeen kärjen lähellä harvoin ruskehtava laikku. Tuntosarvet ruskeat. Etu- ja keskijalat ulkoa mustahkot, sisäsivulta vaaleanokrat; nilkat okratäpläiset; takajalat ja -nilkat kokonaan okrat, niissä vain joitakin ruskeita suomuja. Takaruumis harmaa, sivut ja perätupsu alta valkeahkonokrat, vatsapuolella kaksi yleensä häipyvää riviä laikkuja tai pilkkuja.
Etusiivet roosanokrat, etureunasta roosammat, enemmän tai vähemmän tumman harmaanruskeakehnäiset. Tyviala vaalean okrankeltainen, pohjaväriä vaaleampi, ulkopuolelta tummahkoreunainen, ei ulotu etureunaan. Vinotäplät mustat, vähemmän selvät, usein osittain puuttuvat; keskitäplä musta, sen yli kulkee tumma, varjomainen poikkivyö; siipitaitetäplä joskus selvä, musta. Ulkoreunassa rivi mustahkoja täpliä. Ripset vaalean punertavankeltaiset. Takasiivet naaraalla vaaleanharmaat, koiraalla tummemmat; ripset vaaleammat.
Toukka vihreä tai vihertävänharmaa, nystyrät mustat; nuorena pää, niskakilpi ja raajat mustat. Täysikasvuisena –18 mm, pää keltainen, punertavankeltainen tai punertavan okranvärinen; niskakilpi keskeltä vaaleanvihreä, reunoista okranvärinen; peräkilpi väritön tai vihreänkeltainen. Epikraniaali-indeksi 2,8–3,0.
Kotelo 6,5–7,0 mm, punaruskea, varsinkin etuosasta verrattain kiiltävä, pintarakenne hieno. Etusiipien suonet huonosti havaittavat. Tuntosarvien vapaat päät loivasti taipuneet, niiden kärjet ovat vinossa sivulle vähemmän kuin tuntosarven leveyden verran. Labrum lähes kuperan kolmiomainen, verrattain suippo, ylittää selvästi mandibelit. Imukärsä keskijalkojen kanssa rajakkain selvästi lyhyemmin kuin tuntosarvien kanssa. Peräpää selkäpuolelta katsottuna verrattain suippo, sivulta katsottuna selkä hiukan kaareva, ennen kärkeä tuskin kupera; kremaster pieni, suippenevan puolisuunnikasmainen; vain koukut D2 lähtevät siitä, L1:t sen tyvestä, D1:t niiden ulkopuolelta.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- karhunputkilattakoi (suomi)
- 2019
- 2010
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset