Pihlajakevätkoi – Semioscopis steinkellneriana

Siipiväli 18–25 mm. Pää ruskeanharmaa. Huulirihmat pitemmät kuin keskiruumis, ruskeanharmaat, kärkijaoke puolet keskijaokkeen pituudesta. Keskiruumis etusiipien värinen, sen takaosassa 2 mustahkoa täplää.

Etusiivet vaaleanruskeat, joskus roosansävyiset, tumman ruskehtavanharmaasirotteiset. Tyven lähellä pieni, musta pilkku. Keskikohdan sisäpuolella keskisarassa voimakas, sisäosastaan etureunaa kohti kaareutuva, mustahko pitkittäisjuova. Keskitäplä kuutava, mustahko, yhtyy etureunassa tumman ruskehtavanharmaaseen täplään. Ulkoreunassa rivi mustia pilkkuja. Takasiivet vaaleanharmaat.

Muna pitkänomaisen limppumainen, 0,9 mm pituinen, 0,5 mm levyinen ja 0,4 mm korkuinen; yläpinta epäsäännöllisesti poikkiryppyinen tai kohokuvioinen. Väri päältä tummanoranssi, alta hiukan vaaleampi.

Toukka hoikka, –21 mm, kellanvihreä tai vaaleanvihreä; jaokkeiden välit keltaiset, selkäjuova ruohonvihreä, keltareunainen. Nystyrät pienet, kiiltävän vihreät. Pää valkeahkonruskea, mustakuvioinen; niskakilpi hiukan ruumista tummempi, sukaset SD1 tummanruskeissa täplissä. Rintajalat kellanruskeat. Epikraniaali-indeksi n. 3,0.

Kotelo 5,2 mm, ruskea. Tuntosarvien tyvellä tylppä nysty. Labrum takaa pyöristynyt. Leukarihmat kolmiomaiset. Vain jaokkeissa A2–A8 pisteinen pintarakenne. A10 tylpempi kuin kirjokevätkoilla (S. oculella).