Pistemantukoi Hypatopa binotella

Yleiskuvaus

Siipiväli 19–21 mm. Pää ja keskiruumis tummahkonharmaat, heikosti kiiltävät. Huulirihmat ruskehtavanharmaat, tyvijaoke kalpeankeltainen, keskijaokkeen sisäsivulla kalpeankeltainen pitkittäisjuova. Tuntosarvet tummahkonharmaat, scapuksessa kalpeankeltainen sukaskampa, se on alapuolelta kovera, kellertävänvalkea. Jalat sisäsivulta kalpeankellertävät, ulkoa tummanharmaat, takasääret kärjestä kellertävät, nilkat häipyvästi kellertävätäpläiset. Takaruumis ruskeanharmaa, jaokkeiden takareunat harmaat, hiukan pystysuomuiset; vatsapuoli takaa kellertävänvalkea; koiraan perätupsu lyhyt, kalpean okrankeltainen.

Etusiivet ruskehtavan tuhkanharmaat, kärjestä ja usein ulkoreunasta hieman tummemmat; keskialassa 5 mustaa täplää: keskisarassa hiukan keskikohdan sisäpuolella suurempi, pyöreä; sen sisäpuolella siipitaitteessa pienempi, tavallisesti juovamainen; kaksi keksisaran päässä, etummainen tavallisesti pieni; viides täplä keskisaran takimmaisen täplän sisäpuolella, hyvin vaihteleva, tavallisesti juovamainen, joskus häipyvä. Siiven kärjessä joskus hyvin häipyviä, tummia reunapilkkuja. Ripset siiven kärjen ympärillä tyvestä vaaleakehnäiset. Takasiivet ruskehtavanharmaat; ripset vaaleammat, tyvestä hienosti kalpeankeltaiset.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Hypatopa binotella
Auktorit
(Thunberg, 1794)
Yleiskieliset nimet
  • pistemantukoi (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.59186
Taksonominen taso
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019
  • 2010
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Pikkuperhoset