Vaahterahaahtikoi – Ypsolopha sequella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 17-20 mm. Pää ja keskiruumis valkeat. Etusiivet valkeat, heikosti okransävyiset, niissä harvaan mustia riipusteita, eniten etureunan tyvipuoliskossa; kuviot mustat: täplä etureunan takana lähelleä siiven tyveä; kaksi viistoa, epäsäännöllistä, joskus katkennutta juovaa etureunan keskikohdasta ja 3/4 kohdalta, sekä kolme melko pitkänomaista, toisiinsa yhtyvää tai lähes yhtyvää dorsaalitäplää. Joskus tiheään ruskeakehnäinen (f. leucophaea (Zeller, 1839)). Takasiivet harmaat.
Koiraan saccus lähes yhtä pitkä kuin uncuksen erilliset haarat. Aedeagus vankahko, keskiosastaan ainakin 2.5 kertaa leveämpi kuin saccuksen keskiosa; sen tyviuloke hyvin lyhyt, ainakin 5 kertaa lyhyempi kuin aedeaguksen muu osa; kärjessä useita lievästi kitinisoituneita kaistaleita.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- vaahterahaahtikoi (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset