Pihlajahaahtikoi – Ypsolopha scabrella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 19-23 mm. Pää ja keskiruumis valkeahkot, tummanharmaanruskeaviiruiset. Etusiivet terävästi ulkonevakärkiset; valkeahkot, enemmän tai vähemmän vaalean purppuranruskea-ja mustakehnäiset, suonet ruosteenruskeat; takapuolisko enemmän tai vähemmän kokonaan tumman purppuranruskeakehnäinen, siinä yksi tai kaksi mustaa pitkittäisjuovaa. Dorsaalijuova tummempi. Siipitaitteen takana kolme ja yksi takakulman etupuolella yksi mustahko suomutupsu. Takasiivet vaaleanharmaat, ulkoreunasta tummemmat.
Koiraan sivulämssä soikea. Saccus pitempi kuin uncuksen erilliset haarat; 2.0-2.5 kertaa lyhyempi kuin sivulämssä.
Havainnot Suomesta
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Suomesta yhteensä havaintoa ?
ruutua
Havaintojen lkm
- Yhteensä ruutua
Tietokortti
Lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Ypsolopha scabrella
Auktorit
(Linnaeus, 1761)
Yleiskieliset nimet
- pihlajahaahtikoi (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.59087
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
- Vakiintunut
- Yleinen
Uhanalaisuus Suomessa
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
- Lauri Kaila
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Pikkuperhoset
Taksonin tiedot koneluettavassa muodossa