Etelänhiipijä Thymelicus sylvestris

Yleiskuvaus

Siipiväli 25–28 mm. Tuntosarvien nuijan kärki alapuolelta kellanruskea.

Siivet yläpuolelta ruskehtavanoranssit; ulkoreuna ja takasiipien etureuna tummanruskeat; suonet ulko-osassa tummanruskeat. Koiraalla etusiivessä keskisuonen kohdalla musta, taipunut koirassuomuviiru: se alkaa suunnilleen suonen CuA1 lähtöpisteestä, leikkaa CuA2:n ja ulottuu lähelle 1A:ta.

Etusiipien alapuoli oranssi; tyven takaosa mustahko; kärki harmaankeltainen. Takasiipien alapuoli tasaisen harmaanvihreä, takaosa oranssi.

Muna kuten lauhahiipijällä (T. lineola), mutta on vähemmän pitkänomainen.

Toukka 21–25 mm, vihreä; selkäjuova kaksinkertainen, sinertävänvihreä, vaaleareunainen; sivuselkäjuova vaalea; sivujuova valkeahko. Pää vihreä.

Kotelo kellertävänvihreä; sen pään uloke lyhyempi kuin lauhahiipijällä, kärjestä ruskea. Imukärsän tuppi terävä, pitkänomainen, punertava.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Thymelicus sylvestris
Auktorit
(Poda, 1761)
Yleiskieliset nimet
  • etelänhiipijä (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.5094958
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Harvinainen
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Päiväperhoset
  • Suurperhoset